|
|
Iran pysyy lännen päänsärkynä
Ami Amppari, Tiistai 16.6.2009, klo 11:55
|
Iranissa kuohuu, eikä se ole hyvä uutinen, vaikka kuohunta kohdistuukin sellaista hallitusta vastaan, jonka politiiikka on varsin perustellusti nähty uhkana alueen rauhalle. Vaalituloksen oikeellisuudesta on esitetty varsin painavia epäilyjä ja nämä epäilykset ovat sytyttäneet laajoja mielenosoituksia.
Kaduilla mielenosoittaminen on yleensä nuorempien íhmisten hommaa ja tv-kuvat Teheranin kaduilta vahvistavat sen näkemyksen, että mielenosoittajat ovat suurimmalta osaltaan syntyneet vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen. He ovat koko elämänsä eläneet teokraattisessa yhteiskunnassa ja moni varmasti äänesti uudistusmielista Mousavia, jotta järjestelmä muuttuisi. Raju väkivalta ja mittavat mielenosoitukset ovat kuitenkin merkkejä siitä, että on tapahtumassa radikalisoitumista. On yksi asia kritisoida järjestelmää ja haluta sen toimivan paremmin. Nyt ollaan siirrytty varmasti monien kohdalla siihen, että tavoitteeksi on muuttunut järjestelmän kaataminen . Jos tällainen siirtymä tapahtuu laajasti, ennakoi se vakavia ja pitkäaikaisia levottomuuksia.
Parhaimmillaan tästä lähtee liikkeelle hidas kehitys, jossa Iranin valtaapitävät pikkuhiljaa reivaavat kurssia kohti demokratiaa ja yhteistyöhaluisempaa ulkopolitiikkaa. Todennäköisempää on ikävä kyllä se, että valtaeliitti etsii keinoja tukahduttaa protestit tavoilla ja toisilla. Mielenosoittajia vastaan käytetty silmitön väkivalta ja laajat pidätykset ovat tästä jo merkkeinä. Vallankumous syö näin lapsiaan, sillä yksi syy islamilaisen vallankumouksen synnylle ja onnistumiselle olivat shaahin väkivaltakoneiston brutaalit toimet. Toinen, vähintään yhtä ikävä tapa, on kohdistaa kansan huomio ulkoiseen uhkaan. Iranin johdolle ei mikään olisi mieleisempää kuin se, että Israel iskisi nyt ilmapommituksilla Iranin ydinaseohjelmaan. Ulkoinen uhka yhdistää kansakunnan tehokkaasti ja jos sitä ei muuten saada aikaiseksi, niin sitten synnytetään se provosoimalla tai hyökkäämällä itse.
Tällaisissa tunnelmissa minä lähden laukkaamaan kesälaitumille ja palaan tämän blogin ääreen elokuun puolen välin tietämillä. Hyvää kesää, mitä se sitten kunkin kohdalla ikinä onkin, kaikille.
Iran pysyy lännen päänsärkynäKommentit, 7 kpl
Ihmisoikeudet vai taantumus, tiistai 16.6.2009, klo 13:37
Kvarkkipiispa, tiistai 16.6.2009, klo 15:14
mie vaan, tiistai 16.6.2009, klo 16:21
Masse, tiistai 16.6.2009, klo 16:37
mie vaan, tiistai 16.6.2009, klo 21:26
Ami Amppari, keskiviikko 17.6.2009, klo 9:47
Taas Toisaalta, maanantai 29.6.2009, klo 6:50Yli neljä viikkoa vanhoihin juttuihin ei voi lisätä kommentteja.